Loppukiri vaalityöhön; jorinaa vaaliteemoista ja vähän muustakin :)
Hei taas!
Mitä Sinulle kuuluu?
Itselleni kuuluu sellaista, että nyt on sitten vaalikuvissa käyty (alla virallinen vaalikuvani) ja ehdokasnumerot saatu. Minulle tipahti Keskusvaalilautakunnan jakamista ehdokasnumeroista numero 136. Se on mielestäni hyvä numero – yhteenlaskettuinahan numeroista tulee luku 10 eli täyden kympin numero on kyseessä! 😊
Elämäni loppukireistä, persoonasta ja vähän muustakin
Olimme viime lauantaina ehdokaskollegoiden kanssa
Siilinjärven torilla aamupäivän ajan. Tarjosimme kahvia ja munkkia ja jututimme
ihmisiä. Ainakin tuo kuulunee loppukirivaiheeseen.
Sinällään loppukirit ovat minulle tuttuja. Olen elämässäni ottanut
niitä monta eri yhteyksissä. Mainittakoon alla niistä muutama. Mielestäni
kuntapolitiikka on luonteeltaan sellaista, että poliitikon persoona ja historia
on tärkeää tuntea ainakin pääosiltaan, joten siksi kertoilen tässä samalla
muutamia seikkoja itsestäni.
Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1997 Talvisalon lukiosta
Savonlinnasta. Silloin otin lukulomalla loppukirin lukemisessa ja
orientoitumisessa ylioppilaskirjoituksiin. Opintojen parissa olen ottanut monta
muutakin loppukiriä, joista mainittakoon seuraavat; v. 2003 (yhteisöviestinnän
tradenomi), v. 2019 (tradenomi, ylempi amk) ja v. 2019 tutkimussuunnitelma, jolla
hain Itä-Suomen yliopistoon kauppatieteen tohtoriopintoihin ja väitöskirjaa
tekemään. Tuon tutkimussuunnitelman tekeminen vaati melkoisen haastavaa noin puolen
vuoden työn ohessa tehtyä loppukiriä, joka kannatti ottaa – nyt sitä ollaan väitöskirjatutkija.
Se jää nähtäväksi, milloin pääsen väitöskirjassa ottamaan loppukiriä. Projekti
on hyvällä mallilla menossa, mutta suattaapi kestää jokunen vuosi, ennen kuin on
kirin aika (hommaa nimittäin sen parissa riittää)… 😉
Vuonna 2001 otin ”loppukirin” tupakanpoltossa, kunnes
lopetin kuin seinään. Tämä kannatti paitsi terveyden kannalta, niin myös
tietämättäni, koska pian sen jälkeen tapasin tulevan vaimoni, joka ei voi
sietää tupakoimista. Toisen ”nautintoaineisiin” liittyvän ”loppukirin” otin
vuonna 2015, jolloin lopetin alkoholinkäytön kokonaan. Haluan pitää hyvää huolta
hyvinvoinnistani ja terveydestäni, niin ruumiillisesta kuin mieleenkin
liittyvästä, ja minun kohdallani nuo ratkaisut ovat tukeneet tuota tavoitetta
oleellisesti.
Urheilun parissa olen ottanut loppukirin muun muassa monella
täysimittaisella ja puolikkaalla maratonilla ja parilla ultrajuoksullakin.
Ikimuistoisin noista loppukireistä minulle itselleni on Tukholman maratonin v.
2018 viiden viimeisen kilometrin ennen maalia infernaalisessa helteessä
(varjossa +30) otettu kiri, joka päättyi Tukholman olympiastadionille ja
mahtaviin fiiliksiin, joita jaoimme n. 16 000 muun juoksijan kanssa. Loppukirit
ovat osaltaan mahdollistaneet PB-ajat; maraton n. 3:18 ja puolimaraton n. 1:31.
Juoksu ja muutenkin kestävyysurheilu ovat minulle erittäin tärkeitä
päännollauskeinoja. Tarvitsen ja himoitsen pitkiä, hikisiä ja
endorfiinintäyteisiä lenkkejä. Vuosien mittaan olen toki tajunnut myös palautumisen
merkityksen hyvinvoinnin edistäjänä.
No nyt sitten pitäisi ottaa loppukiri tosiaan kuntavaaliehdokkuudessakin.
Olen usein ollut parhaimmillani tiukoissa paikoissa ja sopivan paineen alla. Äänestyspäivä
ja vaalit lähestyvät ja ehkä tässä vielä jotakin keksin, että miten saan
loppukirin käyntiin tässäkin asiassa. Tämä kirjoitus olkoon osa tuota kiriä.
Vaalipäivä 13.6. on myös rakkaan tyttäreni rippijuhlapäivä.
Tuo seikka rajoittaa vaalipäivän läheisten päivien keskittymistäni vaalitöihin.
Nimittäin asiat täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen ja minulle rakas perheeni
on aina ykkönen, vaalityö on ihan toissijaista siihen nähden.
Vaaliteemoista
Muistutan tässä yhteydessä vielä lyhyesti vaaliteemoistani. Ne kaikki ovat minulle tärkeitä jokapäiväisessä elämässäni eli tällainen olen ihan noin niin kuin muutenkin. Ja lisäksi on mainittava, että nämä kaikki kulkevat mielestäni ”käsi kädessä”.
- Haluan vaikuttaa siihen, että kuntamme ylläpitää ja edistää kuntalaisten hyvinvointia. Tämä on erittäin laaja teema, johon ja joka kytkeytyy hyvin moneen seikkaan. Kunta on mielestäni oleellisen suuressa roolissa tarjoamassa mahdollisuuksia ja edistämässä hyvinvoinnin edellytyksiä jokaiselle kuntalaiselle. Tämä voi tapahtua konkretian tasolla meillä esimerkiksi tarjoamalla hyviä liikunta-, nuoriso-, kirjasto- ja opetuspalveluita (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio, ammatillinen ja vapaa sivistystyö), unohtamatta taide- ja kulttuuripalveluita. Lisäksi kunta voi luoda ja edistää hyvinvointia esimerkiksi onnistuneella elinympäristön kehittämisellä, elinvoimaisuuden edistämisellä ja paikallisen identiteetin ja demokratian edistämisellä.
- Haluan vaikuttaa siihen, että kunnassamme on vuorovaikutukseen perustuva päätöksenteko- ja yleisesti toimintakulttuuri. Tämäkin on laaja teema. Mielestäni on esimerkiksi äärimmäisen tärkeää, että päätöksiä valmistellessa kuunnellaan aidosti kuntalaisia, yrityksiä, järjestöjä, viranhaltijoita, muita päättävässä asemassa olevia ja kaikkia muitakin tarvittavia tahoja. Me kaikkihan täällä elellään ja meitä kaikkiahan pitää myös kuunnella! Näillä eväillä kyetään tekemään lähtökohtaisesti paremmin aidosti rakentavia ja eri tahoja mahdollisimman hyvin huomioivia päätöksiä. Vuorovaikuttaminen vaatii henkilötasolla kuuntelemisen osaamisen lisäksi muun muassa joustamista, reflektointikykyä, resilienssiä eli kuormituskestävyyttä paineen alla ja lisäksi empatiakykyä. Eli jokaisella ihmisellä on vuorovaikutuksen edistämisessä myös niin sanottu ”omavastuuosuus”.
- Tuohon empatiakykyyn kytkeytyy oleellisesti kolmas teemani eli ihmisyys. Toki se kytkeytyy mielestäni kaikkeen muuhunkin. Mielestäni kaikessa päätöksenteossa ja tulevaisuuden kunnan rooleissa (sivistys-, hyvinvointi-, osallisuus- ja yhteisö-, elinkeino- ja työllisyys-, elinympäristö-, itsehallinto- sekä kehittäjä- ja kumppaniroolit [Suomen Kuntaliitto 2017, 10-16]) tarvitaan inhimillistä lähestymiskulmaa. Ihmisen pitää olla keskiössä! Talous on toki tärkeä, sitä ei sovi missään nimessä unohtaa, mutta markkinataloudellisten ajatusten hyörinässä ei saa unohtaa ihmistä ja kaavailtujen tai tehtyjen ratkaisujen vaikutusta ihmisiin ja heidän elämiinsä. Esimerkiksi mielestäni kuntamme palvelurakenteen täytyy säilyä sellaisena, että palvelut ovat saatavilla helposti, läheltä, ne ovat laadukkaita ja nimenomaan kaikkien saatavilla.
Sotesta ja siihen liittyvästä uudistuksesta
Siilinjärven kunnan menoista menee kunnan talousarvion (Siilinjärven kunta 2020, 24) mukaan vuonna 2021 sosiaali- ja terveyspalveluihin 44,3 %. Kukaan ei vielä tarkasti tiedä, mitä vuoden 2023 alusta aloittaviksi kaavaillut ”hyvinvointialueet” tuovat todellisina vaikutuksina tullessaan.
Olen perehtynyt kaavailtuun soteuudistukseen useasta eri lähteestä ja ymmärtääkseni nykyisellään hajallaan olevat palvelut on tarkoitus soteuudistuksessa koota yhden alueellisen toimijan eli hyvinvointialueen vastuulle. Pidän tätä hyvänä seikkana, mikäli sillä onnistutaan kaavaillusti tasaamaan terveyseroja, edistämään yhdenvertaisuutta ja hillitsemään kustannusten kasvua. Näen hyvänä asiana myös sen, että sote-uudistus tullee rakentumaan kaavaillussa muodossaan vahvan julkisen sektorin varaan, mutta että jatkossakin yksityinen sektori voi tuottaa sote-palveluita hyvinvointialueella. Mielestäni tässä mahdollistetaan sitä, että hoitoon pääsee oikeasti helpommin. Todelliset mahdollisen sote-uudistuksen vaikutukset näkyvät luonnollisesti vasta paljon myöhemmin, mutta mielestäni suuntaus, jota sote-uudistuksessa käsittääkseni painotetaan, on oikea; perustason palveluita pyritään vahvistamaan ja ennen kaikkea sitä pidän hyvänä seikkana, että painopistettä siirretään käsittääkseni enemmän ehkäisevään työhön.
Mielestäni on erittäin tärkeää, että satsataan siihen, etteivät sote-menot ainakaan kasva. Tähän lääkkeeksi tarjoan itsekin ennaltaehkäisyä. Mielestäni kaikki yllä mainitsemani vaaliteemat kytkeytyvät myös ennaltaehkäisyyn. Kun ihminen ja kunta voivat hyvin, vuorovaikuttavat aidosti hyvässä hengessä ratkaisuja hakien ja ovat ihmisiä ihmisille, voi positiivinen kierre mahdollistaa hyvät vaikutukset moniin seikkoihin. Tietenkään kaikkeen elämässä tapahtuvaan ei näin voi vaikuttaa, elämä on sattumuksia täynnä ja moni asia on niin sanotusti tuurista kiinni, niin hyvässä kuin pahassa.
Jos esimerkiksi jotakin sattuu äkillisesti terveydelle, on ihmisen tärkeää päästä matalalla kynnyksellä ja nopeasti laadukkaaseen hoitoon. Mutta ehkäisemällä ongelmia ennalta on mahdollista vaikuttaa niiden syntymisen ehkäisemiseen, laatuun ja kestoon. Ennaltaehkäisyyn panostamalla satsataan mielestäni myös ihmisten turvallisuudentunteen vahvistumiseen – ”yhteiskunta pitää minusta huolta” – ja näin kenties sekä sitoutuminen yhteiskunnan jäsenyyteen ja siellä toimimiseen vahvistuu. Eli kun ihminen kokee, että hänestä pidetään huolta, motivoituu hän sisäisesti ennen pitkää integroitumaan yhteisöönsä ja muun muassa sen normeihin vahvemmin. Näen tässä viitteitä myös syrjäytymisen ehkäisyyn. Eli on tärkeää pitää kaikista ihmisistä huolta, sekä (yhteis)kunnan taholta, että tietysti myös yksilötasoisesti eli olla ihminen ihmiselle ja auttaa apua tarvitsevaa. Tällaista kulttuuria haluan edistää kaikkialla, missä elän ja toimin.
Kuulluksi tulemisen tärkeydestä
Kirjoitin jokunen vuosi sitten blogikirjoituksen toisessa yhteydessä teemalla ”Mitä sinulle kuuluu”. Ajatus oli se, että mielestäni on tärkeää kysyä välillä toinen toisiltamme, ”mitä sinulle kuuluu”, ja sen jälkeen aidosti kuunnella. Vain kuunnella, ei pyrkiä välttämättä ratkaisemaan. Ihminen tarvitsee ihmistä, ihminen tarvitsee kuuntelua ja empatiaa. Olen yhä edelleen samaa mieltä tästä ja tällaista kulttuuria pyrin ympärilleni luomaan, liikuinpa sitten missä vain. Siksi otin tuon saman teeman mukaan myös tämän kirjoituksen otsikointiin.
Kysyttäessä kuulumisia ja kuunnellessa toista ihmistä ei asioista tarvitse missään nimessä olla samaa mieltä, ja sehän on upeaa, että mielipiteitä on monenlaisia. Mutta ihmisen on tärkeää tulla kuulluksi. Samalla edistetään ja ylläpidetään inhimillistä vuorovaikutusta. Tarkoituksen tuolle toiminnalle ei tarvitse olla sen kummempi. Nykymaailman yhtenä ongelmana näen jatkuvan hyödyn tai lisäarvon tavoittelun vähän kaikessa toiminnassa. Tämä valitettavasti taitaa olla pureutunut myös ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, ainakin joiltakin osin. Haluan itse olla edistämässä ja ylläpitämissä sellaista ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa ei tavoitella lähtökohtaisesti minkäänlaista hyötyä, vaan ollaan vain ihminen ihmiselle. Toki tästä voi sitten olla kuin vaivihkaa hyötyä moneenkin asiaan ja usein onkin – eikä vähäisimpänä ihmisten mielenterveyteen.
Olisiko esimerkiksi syrjäytymisen kokemisessa kyse juuri tästä? Eli että ihminen ei koe tulevansa aidosti kuulluksi. Mene ja tiedä, ongelmat voivat toki olla paljon monisyisempiä ja niiden ratkaiseminen voi olla samanlaista kuin pyrkisi ratkaisemaan niin sanottuja pirullisia ongelmia (Rittel & Webber 1984; https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/viheliainen-ongelma/).
Kunta ja yksilö hyvinvoinnin mahdollistajina
Kuten vaaliteemojen yhteydessä pidemmin totean, kunta voi kuitenkin mielestäni mahdollistaa paljon hyvinvointiin liittyviä asioita. Toisaalta tarvitaan jokaista vuorovaikuttavaa yksilöä olemaan ihminen ihmiselle, tasa-arvoisesti, suvaitsevaisesti, ymmärtävästi ja kuuntelevasti – näin tekemällä myös samalla huolta itsestä ja muista ihmisistä pitäen.
Muista äänestää
Muistakaa, että vaikka tuntuisi turhalta äänestää, niin ei se ole turhaa. Äänestäminen on demokratian yksi tärkeä elinehto. Meillä on hieno kattaus ehdokkaita Siilinjärvellä, jokaiselle löytyy varmasti sopiva ja mieleinen ehdokas.
Elikkäs muistakeehan vääntäytyä
uurnille joko ennakkoäänestämään 26.5.-8.6. tai sitten varsinaisena
äänestyspäivänä eli 13.6.!
Iloa, positiivisuutta ja hyvää oloa Sinulle!
Juha Kinnunen
Siilinjärvi
Kuntavaaliehdokas, Vihreät (sitoutumaton)
Cross, N. (toim.) Developments in Design Methology. The Open University. 135 – 144.
Sitra. (n.d.). Tulevaisuussanasto: viheliäinen ongelma. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/viheliainen-ongelma/.
Kuntaliitto.
Kommentit
Lähetä kommentti